Valkolipeää valmistetaan
viherlipeän ja sammutetun kalkin avulla. Kaustisointi ja meesanpoltto
muodostavat yhdessä kalkkikierron, jossa kalkki on kiertävä apukemikaali.
Kalkin avulla muutetaan viherlipeä valkolipeäksi. Kasutisoinnissa pyritään
mahdollisimman suureen natriumhydroksidin saantoon. Kalkkikierto on
seuraavanlainen prosessi:
1) Sula liuotetaan
laihavalkolipeään
2) Viherlipeästä poistetaan
sakka selkeyttämällä ja suodattamalla
3) Sakka pestään ja siitä
otetaan natrium talteen
4) Sakan erotuksen jälkeen
viherlipeä pumpataan kalkin sammutukseeen, johon tulee myös poltettu kalkki,
joka sammuu viherlipeässä olevaan veteen muodostaen sammutettua kalkkia Ca(OH)2
eli kalkkimaitoa
5) Kaustisointisäiliössä
kalkkimaito reagoi viherlipeän kanssa muodostaen valkolipeää eli
natriumhydroksidia
6) Valkolipeä erotetaan
meesasta ja pumpataan omaan säiliöönsä
7) Meesa pestään ja viedään
meesanpolttoon, jossa se muutetaan takaisin kalsiumoksidiksi
Kaustisointiprosessin
päävaatimukset
- Kaustisointireaktion
tasapaino on saatava siirtymään tarpeeksi oikealle, jolloin vältetään keitossa
tehottoman soodan joutuminen lipeäkiertoon
- Valmistettavan
keittolipeän on oltava mahdollisimman väkevää
- Saostuva
kalsiumkarbonaatti, meesa, on saatava helposti erotettavaan muotoon
- Valkolipeän selkeyttämisen
helpottamiseksi meesa on saatava erotetuksi mahdollisimman pienellä
alkalihäviöllä.
Kaustisointiaste kuvaa reaktion
täydellisyyttä. Mitä suurempi kaustisointiaste on sitä laimempaa on lipeä.
Liian suuri kaustisointiaste vaikeuttaa sakan laskeutumista. Kaustisointiaste
voi olla enintään 85-87 %
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti