Ympäristöasiat

Savukaasut

Puhtaampien polttoaineiden käytöllä voidaan tehokkaasti vähentää rikkipäästöjä, koska näiden polttoaineiden rikkipitoisuus on hyvin alhainen. Savukaasujen puhdistusta sovelletaan hiukkasille sekä rikki- ja klooriyhdisteille. Hiukkaset voidaan poistaa sähkösuotimella tai mekaanisilla pussisuotimilla ja sykloneilla. Käytännössä sähkösuotimet ovat tehokkaimpia ja siksi yleisimpiä Suomessa. Sellutehtaalla rikkiyhdisteitä voidaan poistaa savukaasuista pesureilla, jossa rikkiyhdisteitä liukenee pesurin alkaliseen kiertoliuokseen ja ne saadaan sitä kautta takaisin tehtaan kemikaalikiertoon tai muuhun hyötykäyttöön. Pesureilla voidaan myös poistaa kloorikaasuja valkaisimon tai kemikaaliaseman hönkäkaasuista. Hiiltä poltettaessa voidaan käyttää hyväksi kalkkimaitoon tai -jauheeseen perustuvia pesumenetelmiä. Rikki reagoi kalkin kanssa muodostaen kiinteässä muodossa olevaa kipsiä.Typenoksidipäästöjä ei pystytä rikkidioksidin tapaan vähentämään parannetuin puhdistustoimin. Tästä syystä typenoksidipäästöt ovat kasvaneet tuotannon kasvun myötä. Kattilan polton hallinnalla ja ilmajaolla voidaan jossain määrin vaikuttaa typpioksidipäästöjen syntyyn. Hajukaasut (höngät) luokitellaan laimeisiin ja väkeviin rikkiyhdisteiden pitoisuuden mukaan.

Vesi

Metsäteollisuuden jätevesipäästöissä on tapahtunut valtava lasku viimeisen 15-20 vuoden aikana, vaikka tuotantomäärät ovat samanaikaisesti moninkertaistuneet. Erityisesti vesistöjen happea kuluttava kuormitus sekä klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet alle kymmenesosaan aikaisemmasta. Vuodesta 1970 vuoteen 1995 vähentyivät metsäteollisuuden kiintoaine- ja BOD-päästöt vesistöihin noin 95%, vaikka samaan aikaan paperin ja kartongin tuotanto kaksinkertaistui. Päästöjen laskusta huolimatta metsäteollisuus on edelleen suurin vesistöjen happea kuluttavan kuormituksen aiheuttaja Suomessa. Metsäteollisuuden osuus niistä on noin puolet. Ravinnepäästöjen osalta kehitys ei ole ollut yhtä hyvä, sillä typpi- ja fosforipäästöt eivät ole niin suuressa määrin vähentyneet viime vuosikymmeninä. Ravinteiden (lähinnä typpi ja fosfori) osalta metsäteollisuus ei ole merkittävimpiä kuormittajia Suomessa. Sen osuus on noin 5% koko vesistöömme päätyvästä ravinnekuormasta maatalouden osuuden ollessa noin puolet. Metsäteollisuus tosin vaikuttaa vesistöjen tilaan myös epäsuorasti, esimerkiksi soiden ojitusten kautta.

Jätteet

Suomen metsäteollisuus käyttää puuraaka-aineesta hyödyksi yli 95 prosenttia. Jätevedenpuhdistamoiden lietteistä hyödynnetään kuorikattiloissa energiaksi 60 prosenttia, ja energian tuotannon tuhkasta käytetään 30 prosenttia mm. lannoitteena ja maanrakennusaineena. Erityisesti puutuhkan hyödyntämistä metsälannoitteena kehitetään aktiivisesti mm. rakeistusta ja levitystekniikoita parantamalla. Metalliromu ja keräyspaperi pystytään ohjaamaan lähes kokonaisuudessaan uudelleen raaka-aineeksi . Tehtailla muodostuu kuitenkin edelleen jätettä, jotka sijoitetaan tehtaiden omille läjitysalueille. Keskeisimpiä kiinteän jätteen lähteitä sellutehtaalla ovat viherlipeäsakat. Viherlipeäsakka on erittäin alkalista ja korkean pH:n vuoksi sitä ei voi käyttää esim. maanparannusaineena.